Selvityksen mukaan joka toinen eurooppalainen nuori aikuinen tuntee pettymystä, pelkoa, vihaa tai surua kohdatessaan poliittisia ja yhteiskunnallisia keskusteluja sosiaalisessa mediassa.

Yli puolet someen ladatuista sisällöistä nojasi selvitystä varten tehdyn tutkimuksen mukaan poliittisesti oikealle.

Sitran kansainvälisen toiminnan johtaja Kristo Lehtonen sanoo selvityksen tulosten kertovan siitä, että moderni sosiaalinen media on rikki demokraattisena keskustelufoorumina.

Sitran selvitys pohjautuu brittiläisen tutkimuslaitos Behavioural Insights Teamin (BIT) ja suomalaisen tutkimusyritys Bondatan tutkimuksiin. Bondatan kyselytutkimukseen vastasi noin 3 000 18-29-vuotiasta nuorta Suomesta, Romaniasta ja Ranskasta.

BIT:N tutkimuksessa Tiktokiin, Instagramiin ja X:ään luotiin 18-24-vuotiaita avatareja eli virtuaalihahmoja ja tutkittiin sitä, millaista poliittista sisältöä algoritmit suosittelevat avatareille Suomessa, Romaniassa ja Ranskassa.

Tutkijat luokittelivat yhteensä noin 1 700 avatarien kohtaamaa poliittista julkaisua. Näistä valtaosa, 58 prosenttia, oli poliittiseen oikeistoon luokiteltua sisältöä.

Kaikista julkaisuista vasemmistolaisiksi luokiteltuja julkaisuja oli 26 prosenttia ja keskustalaisia 16 prosenttia.

Suurin osa, lähes 70 prosenttia, kaikesta avatarien kohtaamasta poliittisesta sisällöstä somealustoilla oli mielipiteellistä ja viihteellistä sekä sellaista sisältöä, jonka faktoja ei voinut tarkistaa.

SITRAN selvityksessä tekoäly nähtiin sosiaalisessa mediassa nousevana trendinä. Tarkastellusta sisällöstä viiden prosentin voitiin katsoa varmuudella olevan tekoälyllä luotua.

Sitran Lehtosen mukaan tekoäly mahdollistaa huumoriin tai meemeihin puetun ”kuonaisen” sisällön tekemisen sosiaalisessa mediassa aiempaa helpommalla.

- Tekoälystä tämä ilmiö ottaa sitten ihan uusia kierroksia. Voisi sanoa, että tämä on rapautumista steroideilla, hän sanoo.

Poliittisen sisällön sensaatiohakuisuus ja tunnepitoisuus sekä tekoälyn käytön kasvaminen somessa kasvattavat lisäksi ulkoisen vaikuttamisen riskiä esimerkiksi vaalien yhteydessä.

SITRA suosittelee, että EU-maat harkitsisivat sosiaalisen median ominaisuuksien täysimittaista käyttöä koskevien alaikärajojen nostamista ja ikärajoitusten tehokasta valvontaa, mieluiten koordinoidusti EU-tasolla.

Lukuisat maat ovat viime aikoina harkinneet tai ottaneet käyttöön erilaisia somerajoituksia alaikäisille. Australiassa käyttäjätilin luominen sosiaaliseen mediaan kiellettiin alle 16-vuotiailta viime joulukuussa.

Myös Suomessa hallitus on alkanut etsiä keinoja lasten ja nuorten sosiaalisen median käytön rajoittamiseksi.

Somen rajoittaminen alaikäisiltä vaatisi Lehtosen mukaan kuitenkin sitä, että alustat valvovat niille asetettuja ikärajoja. Tämä taas vaatii EU:lta ja EU-komissiolta lisää panostusta, jotta isot somejätit voidaan laittaa kuriin.

Aliisa Uusitalo / STT